Suomessa tornadoja ei ole enää niin yleisiä kuin aiemmin, mutta niiden esiintyminen on kuitenkin ollut kiinnostava tutkimuskohde viime vuosina. Ilmatieteen laitoksen (ILM) ja muun tutkimusyksikön tutkimukset paljastavat, että tornadojen voimakkuus ja niiden aiheuttamat vahingot ovat keskimäärin vähentyneet viimeisten 50 vuoden aikana. Vuonna 2022 todettiin kuitenkin uusi, voimakkaampi trenditila, jossa tornadojen voimakkuus nousi hieman korkeammalle tasolle kuin aiemmin havaittu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tornadoja olisi tullut enemmän, vaan että niiden voimakkuus on ollut paikallisesti voimakkaampaa.
Tornadojen voimakkuuden mittaamiseen käytetään Fujita-mallia (Fujita/Pearson-skalia), jossa voimakkuus luokitellaan 0–5 välillä. Suomen ennätysvoimakkuus on F5-taso, joka on harvinaista. Vuonna 2010 tapahtui Tornion alueella voimakas F3-tornado, joka tuhosi yli 50 rakennusta ja vaati vähintään 10 ihmishenkilöä vakavaan sairaalaan. Vuonna 2018 Tampereella havaittiin voimakas F2-tornado, joka vaurioitti yli 200 rakennusta ja aiheutti suuria sähkökatkoja. Nämä esimerkit osoittavat, että vaikka tornadoja ei ole enää niin yleisesti, niiden voimakkuus ja paikalliset vaikutukset voivat olla merkittäviä.
Tornadojen esiintyminen Suomessa on paikallisesti hyvin vaihtelevaa. Pohjois-Suomessa, erityisesti Lapissa ja Kainuussa, tornadoja on havaittu enemmän kuin eteläisemmissä osissa. Vuonna 2021 havaittiin esimerkiksi Kainuussa useita voimakkaita tornadoja, joista yksi luokiteltiin F2-tasolle. Etelä-Suomessa tornadoja on tavattu harvemmin, mutta niiden voimakkuus voi olla paikallisesti huomattavaa. Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien tiedot osoittavat, että tornadojen esiintyminen on lisääntynyt viime vuosina erityisesti kesäisin, kun ilmasto on lämmin ja kostea.
Tornadojen turvallisuustekniikoiden kehittyminen on ollut tärkeä osa suomalaista tornadojen torjuntaa. Vuonna 2019 ilmestyi uusi ohjeistus, jossa kerrotaan, miten rakennukset tulisi suunnitella tornadojen vastaisesti. Uusi ohjeistus edellyttää esimerkiksi, että uusissa rakennuksissa tulisi olla erityiset turvavarusteet, kuten tornado-suojatilat ja vahvat katot. Lisäksi on kehitetty uusia ilmatieteen laitteita, jotka voivat ennustaa tornadojen lähestymistä jo ennen kuin ne tulevat näkyviin. Esimerkiksi TornadoWatch-ohjelma on laajentunut myös Suomen alueelle, ja se tarjoaa käyttäjille reaaliaikaisia tornadojen ennustuksia.
- Tornadojen esiintyminen Suomessa on vähentynyt viimeisten 50 vuoden aikana, mutta voimakkuus on paikallisesti noussut hieman.
- Suomen ennätysvoimakkuus on F5-taso, mutta F3-tasoa on havaittu useasti.
- Tornadojen esiintyminen on lisääntynyt erityisesti kesäisin, kun ilmasto on lämmin ja kostea.
- Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien tiedot osoittavat, että tornadoja on havaittu eniten Pohjois-Suomessa.
- Uusi tornado-suojausohjeistus edellyttää vahvempia rakennuksia ja erityisiä turvavarusteita.
Tornadojen torjunta Suomessa on edelleen tärkeä osa ilmatieteen tutkimusta. Vuonna 2023 julkaistut tutkimukset osoittavat, että tornadojen ennustaminen on edelleen haastavaa, mutta uusilla tekniikoilla on mahdollista parantaa ennusteiden tarkkuutta. Tornadojen aiheuttamat vahingot voivat olla merkittäviä, mutta oikealla valmistautumisella ja turvallisuustekniikoilla voidaan vähentää vaurioita. tässä on esimerkiksi esimerkki siitä, miten uusien teknologioiden avulla voidaan parantaa tornadojen torjuntaa.
Tornadojen torjuntaa koskeva tutkimus ja valmistautuminen ovat olleet olennainen osa suomalaista ilmatieteen historiaa. Vaikka tornadoja ei ole enää niin yleisiä, niiden vaikutukset voivat olla merkittäviä, ja siksi on tärkeää jatkaa tutkimusta ja kehittää turvallisuustekniikoita. Ilmatieteen laitoksen ja muun tutkimusyksikön työnä on tärkeää varmistaa, että suomalaiset ovat valmiita torjumaan tornadojen aiheuttamia vaurioita ja turvata asukkaiden turvallisuus.